Selkänojaksi kansalliset ja kansainväliset linjaukset

Oman kirjaston tavoitteita määritellessä voi käyttää hyödyksi kansallisia poliittisia linjauksia sekä kansainvälisten järjestöjen sopimia periaatteita. Tällaisia ovat esimerkiksi YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteet sekä UNESCOn Yleisten kirjastojen julistus ja Koulukirjastojulistus.

Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat tavoitteet

Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset kirjastoista ja niiden toiminnasta sekä toiminnan edistämisestä näkyvät laissa yleisistä kirjastoista sekä ministeriön kulttuuripolitiikan strategiassa 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 2030 on jo tiiviimpi ja yleisluonteisempi viranhaltijanäkemys koko hallinnonalasta.

Kirjastolaissa mainitut yleisen kirjaston tavoitteet ovat edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, edistää tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen sekä edistää aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. 

Kulttuuripolitiikan strategiassa kuvataan valtion tehtävät kulttuuripolitiikassa, arvioidaan kulttuurin toimialan nykytila ja toimintaympäristömuutokset sekä asetetaan strategiset tavoitteet strategiakaudelle. Toimintaympäristömuutosten kuvaus on erityisen hyödyllinen kirjaston kehittämisen tavoitteiden pohdinnalle: mitkä kehityskulut voimistuvat yhteiskunnassa ja kuinka kulttuuripalvelujen kysyntä tulee muuttumaan? 

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia, joka ulottuu vuoteen 2030, sisältää kolme vaikuttavuustavoitetta sekä niiden tarkemmat painotukset ja seurannan välineet. 

Korkeakoulujen kirjastoihin liittyvät ministeriötasoiset strategiat ovat opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen liittyviä, joita kirjastot noudattavat soveltaen. Sen lisäksi kirjastojen toimintaan vaikuttavat keskitettyjä palveluita kirjastoille tuottavat toimijat ja niiden linjaukset, esim. Celia, Kansalliskirjasto, Varastokirjasto.

Kulttuuri ja opetusalaan liittyy myös paljon EU lainsäädäntöä ja linjauksia, jotka säätelevät kirjastojen toimintaa ja strategisia linjauksia ylätasolla, esimerkkinä tekijänoikeussäädösten ja kirjastokorvausten harmonisointi.

UNESCOn Yleisten kirjastojen julistus ja Koulukirjastojulistus

Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO on antanut yhteistyössä IFLAn kanssa Yleisten kirjastojen julistuksen ja Koulukirjastojulistuksen. Manifestissa linjataan, kuinka yleisiä kirjastoja ja koulu- ja oppilaitoskirjastoja tulisi aktiivisesti kehittää, jotta voidaan luoda perusedellytykset elinikäiselle oppimiselle, itsenäiselle päätöksenteolle ja yksilöiden ja sosiaalisten ryhmien kulttuurikehitykselle.

Kehittämisen periaatteet ovat riittävän yleisellä tasolla kuvattuja, että niistä löytyy kunnianhimoa senkin jälkeen, kun peruspalvelutaso on saavutettu. Ne ovat myös riittävän konkreettisia, että niistä voi suoraan johtaa toimintatapoja. Esimerkkeinä käyköön vaikkapa kirjaston yhteistyö eri käyttäjäryhmien kanssa, tietotekniikan käytön kehittäminen ja palvelun saattaminen kaikkien yhteisön jäsenten saataville, vankiloista sairaaloihin!

Yleisten kirjastojen julistus suomeksi IFLAn sivuilla.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:n jäsenmaat ovat sopineet kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista, jotka ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Niiden pyrkimyksenä on poistaa äärimmäinen köyhyys maailmasta ja turvata hyvinvointi ympäristölle kestävällä tavalla.

Päävastuu toimintaohjelman toimeenpanosta on valtioilla. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kuitenkin myös kaupunkien ja kuntien, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten laajaa osallistumista. Kirjastoilla on toimeenpanossa tärkeä rooli tiedon saatavuuden, kestävän kulutuksen ja demokratian edistämisessä sekä eriarvoisuuden vähentämisessä. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat samalla vankka strateginen lähtökohta kirjaston ja koko kunnan omille kestävän kehityksen tavoitteille ja toimenpiteille.

Kaikki 17 tavoitetta, 160 alatavoitetta ja yli 200 globaalia mittaria löytyvät Ulkoministeriön sivustolta.

Kirjastojen kansainvälisessä kattojärjestössä IFLAssa on myös kestävän kehityksen työryhmä, joka painottaa, että tiedon saatavuus ja taito käyttää sitä tehokkaasti ovat välttämättömiä kestävälle kehitykselle. Muistathan myös aluehallintovirastojen kirjastotoimen marraskuussa 2020 järjestämän Nordic Libraries Annual -konferenssin tallenteet.

Helppotajuisilla strategioilla konkreettisia vaikutuksia :: Datasta tuloksiin