Datasta tuloksiin

Tietojohtamisen näkökulmasta organisaation tärkein omaisuus on sillä oleva tieto. Tieto ei kulu käyttämällä, vaan sen määrä kasvaa käytettäessä. Organisaatio on sitä älykkäämpi, mitä laajemmin tietoa on kerätty sen eri osa-alueilta ja työntekijöiltä. Yksilöt toimivat tietojohtamisen periaatteiden mukaisesti. Ihmiset keräävät tietoa, keskustelevat ja arvioivat sitä, tekevät päätöksiä keräämänsä ja analysoimansa tiedon pohjalta. Tällaista tietojohtamista tapahtuu niin yksilön henkilökohtaisessa elämässä kuin työssä.  

Tiedon jakaminen on välttämätön edellytys organisaation menestymiselle ja toimintakyvylle. Tiedon jakaminen tarkoittaa työhön liittyvän tiedon ja taitojen jakamista muiden kanssa tavoitteena auttaa muita työntekijöitä työssään ja organisaatiota menestymään. Jaettu tieto yhdistää tietoa omaavat sekä tietoa hyödyntävät tahot. Tiedon jakaminen muille on arvokasta, sillä näin yksilöiden tietämys laajenee ja syntyy uutta tietoa, kun jaettu tieto yhdistyy yksilön aiempaan tietoon.  

Jotta tietoa voidaan jakaa, tulee organisaatiolla olla välineet tiedon varastointiin ja sen löydettävyyteen tarvittaessa. Esimiehillä ja johdolla on keskeinen rooli luoda olosuhteet ja määritellä välineet, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja vaihtamisen sekä tiedon hyödyntämisen. Valittu johtamismalli antaa raamit, millä syklillä ja tasolla tietoa tarvitaan. Tiedon on oltava saatavilla silloin, kun sitä tarvitaan. Tiedon tuotannon sykli ja päätöksenteon sykli pitäisi saada kohtaamaan. Tietojohtaminen ei ole vain tekniikoiden ja tekniikan osaamista, vaan on ymmärrettävä prosessi, jossa tiedosta tuotetaan arvoa. Tietojohtaminen ei ole johdon tai esimiesten yksinoikeus. Tietojohtamista toteutetaan usein tietämättä, että toiminta on sitä.  

Tiedon keruuseen käytetään valtavasti resursseja. On tarpeellista ymmärtää, mitä ja millaista tietoa on tuotettava, tarpeetonta tietoa ei kannata tuottaa ”varmuuden varalle”. Tiedon käyttö on kuitenkin vähäistä. Big dataa ja analytiikkaa voi käyttää apuna keräämisen ja analytiikan apuna, mutta siihen tarvitaan osaajia. Tiedon kokoaminen ilman sen analysointia ja jatkokäyttöä on turhaa työtä. On oltava yhteinen kieli ja ymmärrys siitä, mistä puhutaan.  

Millä näkökulmalla tietojohtamiseen mennään? Tiedon kokoaminen, analysointi vai arvon tuottaminen? Kun tietojohtamista otetaan käyttöön laajemmin, on oltava tietoa tai otettava selvää organisaation kulttuurista ja aiemmista toimintatavoista. Tietojohtamista on voitu tehdä jo ennen termin varsinaista käyttöönottoa, ja aiemmat toimintatavat, tiedon keräämisen menetelmät ja käyttötavat on otettava huomioon.  On kuunneltava herkällä korvalla kenttää, ja pyrittävä sitouttamaan hyväksymään uusi toimintatapa ja näkemään tämän hyödyt.  

Mitä strategiassa tavoitellaan, määrittelee, millaista tietoa tarvitaan. Jos kirjaston strateginen tavoite on lukemisen edistäminen, tarvitaan tietoa mistä eri osista tämä tavoite koostuu, ja millaista tietoa on saatavana tähän liittyen.  

Tietojohtamisen viitekehystä tai mallia ei voi vain tuoda organisaatioon, vaan tietojohtamisen menetelmiä ja ideoita kiinnitetään olemassaolevaan toimintamalliin.

Selkänojaksi kansalliset ja kansainväliset linjaukset :: Tuloksellisuusdialogia joka tasolla