Vaikuttavuutta palveluihin

Niin kirjastoilta kuin muultakin julkishallinnolta odotetaan tietoon perustuvia näyttöjä toiminnan tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoiteltuja muutoksia, joita on saatu aikaan palvelua käyttäneen yksilön tai ryhmän tilanteessa tai laajemmin yhteiskunnassa. 

Vaikuttavuusajattelu perustuu logiikkaketjuun panos – tuotos – vaikutus – vaikuttavuus, joka tunnetaan englanninkielisellä lyhenteellä IOOI: Input, Output, Outcome, Impact. Vaikuttavuuden arvioinnin tekee haasteelliseksi mm. syy-seuraussuhteiden monimutkaisuus, tuotosten tai suoritteiden (outputs) sekä toiminnan vaikutusten tai lopputulosten (outcomes) toisistaan erottamisen vaikeus sekä se, että vaikutukset näkyvät usein vasta vuosien kuluessa. 

Kirjaston tapauksessa vaikutuksella tarkoitetaan siis kirjastopalvelujen käyttämisen seurauksena syntynyttä muutosta ja sen merkitystä palvelujen käyttäjälle. Vaikutus voi olla välitön tai vasta viiveellä havaittava, suunniteltu tai odottamaton. Mahdollisia kirjaston käytön vaikutuksia voivat olla vaikkapa yhteenkuuluvuuden lisääntyminen, yhteisön identiteetin rakentuminen, äänestysaktiivisuus, taloudellinen elpyminen, hyvinvointierojen kaventuminen, monilukutaidon parantuminen, oppimistulosten nousu, akateeminen menestys ja digisyrjäytymisen väheneminen. Tutkimusten perusteella kirjastot vaikuttavatkin myönteisesti käyttäjiensä lukutaitoon, oppimiseen, hyvinvointiin ja aktiivisen kansalaisen identiteettiin. 

Kansainvälisen ISO-standardin Tieto ja dokumentointi. Kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnin menetelmät ja toimenpiteet (SFS-ISO 16439:2016) avulla kirjastojen vaikuttavuutta ja arvoa voidaan arvioida kansainvälisesti yhdenmukaisella tavalla. Standardi sopii niin tieteellisten, yleisten kuin erikoiskirjastojenkin arviointiin.  

Standardi kuvaa menetelmiä ja työkaluja, joilla voi arvioida, miten oma kirjasto vaikuttaa yksilöihin, muihin organisaatioihin ja yhteiskuntaan. Eri tarkoituksiin soveltuvien välineiden etuja ja haittapuolia tuodaan esiin. Standardi antaa myös käytännön esimerkkejä siitä, miten niitä on sovellettu kirjastoissa. Sovellettavia menetelmiä ovat päätellyt näytöt, asiakkailta kerätyt näytöt, havainnoimalla kerätty aineisto, yhdistellyt menetelmät sekä määrällinen ja laadullinen data. 

Mukana on myös menetelmiä kirjastojen taloudellisen arvon arviointiin. Nämä voivat olla erityisen käyttökelpoisia, jos kirjasto tarvitsee taloudellisia argumentteja budjettiensa tueksi. Tähän on periaatteessa kaksi eri lähestymistapaa: kirjaston käyttäjilleen tuottaman hyödyn arvon laskeminen sekä kirjaston taloudellisen vaikuttavuuden analyysi. Jälkimmäisellä viitataan siis kirjastomenojen suoriin ja epäsuoriin suotuisiin vaikutuksiin paikalliseen tai alueelliseen talouselämään.  

Eri sidosryhmillä voi olla erilaisia näkemyksiä siitä, mitä hyötyjä kirjaston tulisi tuottaa. Siksi myös tieto, joka vakuuttaa heidät kirjaston arvosta, saattaa olla erilaista. Vaikuttavuuden arvioinnissa menetelmien soveltuvuus ei riipu niinkään niiden ominaisuuksista kuin niiden sopivuudesta tutkimusongelmaan. Täytyy siis määritellä selkeästi ja riittävän yksityiskohtaisesti, mitä kirjaston vaikuttavuuden osa-aluetta on tarkoitus tutkia ja tunnistaa, ja millaista dataa siihen tarvitaan.  

Ajatteluun voi saada apua Kuntaliiton vuonna 2015 tuottamasta verkkojulkaisusta Hyötyä, tietoa, elämyksiä – kirjastojen vaikuttavuuden ulottuvuuksia. Siinä tarkastellaan kirjastojen vaikuttavuutta kolmen keskeisen teeman pohjalta: hyvinvointi, elinvoimaisuus ja kansalaisuus. Julkaisussa on runsaasti erittäin yksityiskohtaista tietoa ja visuaalisia esimerkkejä vaikuttavuustarkastelun edelläkävijöiltä Suomesta.

Tietojen yhdistämistä ja strategista päätöksentekoa :: Helppotajuisilla strategioilla konkreettisia vaikutuksia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s