Kansallisen ja kansainvälisen tiedon seuranta

Oman lähiympäristönsä seuraamisen lisäksi on vähintään yhtä tärkeää seurata kansallista ja kansainvälistä toimialan kehittymistä ja siihen liittyvää strategista keskustelua. Suomessa yleisillä kirjastoilla ja kunnilla on vahva säädöspohja ja niiden toiminta määrittyy siten paljolti lakien ja asetusten määrääminä. Yleisten kirjastojen tilastopalvelusta voi seurata alan kansallista kehitystä. 

Kirjastotoimeen vaikuttavat säädökset, asiakirjat ja suunnitelmat

Tieteelliset ja erikoiskirjastot eroavat yleisistä kirjastoista siinä, etteivät ne ole itsenäisiä toimijoita vaan niiden toiminta on yleensä erottamaton osa kunkin korkeakoulun tai muun kehysorganisaation perustehtävää, tutkimusta ja oppimista. Näihin liittyen on olemassa jo runsaasti kansallisia palveluita tietojohtamisen tueksi. Korkeakouluista kerättävän datan keskeisiä palveluita ovat esimerkiksi opetushallinnon tietopalvelu Vipunen, julkaisutietoportaali Juuli sekä tutkimuksen ja tieteen yhteisportaaliVIRTA-opintotietopalvelu kokoaa yhteen eri korkeakoulujen toimittaman datan ja välittää sitä luotettavasti, tehokkaasti ja yhteismitallisesti eri toimijoiden ja palvelujen käytettäväksi. 

Kansallisesti merkittävin strateginen toimija on Opetus- ja kulttuuriministeriö, joka on mukana lainsäädäntötyössä ja alan kansallisessa strategia- ja selvitystyössä. Euroopan Unionista on tullut merkittävä toimija myös suomalaisen kirjastoalan säädöstyössä, esimerkkinä vaikka immateriaalioikeuksiin ja verkkopalveluiden käyttäjien ja tiedon tuottajien oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvä säädöstyö. 

Kansainvälisesti keskeisiä toimijoita, joita kannattaa seurata ovat alan seurat ja niiden tekemä strategiatyö, esimerkkinä IFLA ja LIBER. Kansainvälisesti ehkä merkittävin toimija on YK ja siellä erityisesti UNESCO.

Oman kirjaston ja kehysorganisaation väliset tietovirrat :: Tietojen yhdistämistä ja strategista päätöksentekoa