Tekoäly on jo täällä

Tekoäly ja varsinkin koneoppimiseen perustuvat, jatkuvasti omaa toimintaansa hiovat järjestelmät ovat tulleet viime vuosina kirjastoalallekin. Niillä hallitaan kokoelmia ja tehostetaan logistiikkaa, kehitetään asiakaspalvelubottien tiedonhakua, suosittelu- ja keskustelukykyä luonnollisella kielellä, kuvaillaan ja luokitellaan aineistoa automaattisesti, tehostetaan tieteellistä tiedonhakua ja automatisoidaan rutiiniluonteisia työtehtäviä robottien tai ohjelmistojen avulla. Aineistoa voidaan liikutella, tiloja valvoa ja hyllyjen sisältöä analysoida robottien ja tunnistetägien avulla. Useat toteutukset ovat pienimuotoisia ja kokeellisia, osa myös hinnakkaita kaupallisia tuotteita.    

Kuuluisin tekoälyjärjestelmä kirjastoalalla lienee Lyngsoe Systemsin kellutus- ja logistiikkajärjestelmä IMMS. Järjestelmän keskeisimpiä ominaisuuksia on palautusten ja varausten pitkälle automatisoitu käsittely. Niteiden massalukeminen yhdessä automaation ja muiden ominaisuuksien kanssa vähentää erityisesti logistista työtä. Lisäksi IMMS hyödyntää koneoppimista kellutustoiminnoissaan: asiakkaiden lainauskäyttäytyminen vaikuttaa siihen, millaiseksi paikallinen kokoelma muodostuu. Koneoppimiseen perustuva distribuutioalgoritmi päättää reaaliajassa palautetulle aineistolle sopivimman määränpään. Algoritmi ottaa huomioon teoksen jokaisen niteen sijainnin muissa lähikirjastoissa, mahdollisen kohdekirjaston vapaan hyllytilan, mahdolliset vajeet muiden lähikirjastojen kokoelmissa sekä kirjaston asettamat muut määritteet. Kokoelmanhoidossa IMMS auttaa monella tapaa: siihen voidaan asettaa hälytyksiä vähän liikkuvista niteistä, seurata niteiden kuntoa, seurata muutoksia lainauskäyttäytymisessä sekä määritellä parametrit, jotka mahdollistavat automaattiset poistot kokoelmissa. 

Myös suoraviivainen, ei tekoälyn piiriin kuuluva automaatio voi tehostaa toimintaa ja tehdä siitä taloudellisempaa. Yksi esimerkki tästä on Woima Services Oy:n alunperin VASKI-kirjastoille kehittämä Hankintaportaali. Se auttaa kirjastojen aineistohankintoja tekeviä valitsemalla teokset siltä toimittajalta, jolla päivän hinta halutulle nimekkeelle on huokein. Näin hankinnat voidaan kilpailuttaa kustannustehokkaasti. 

Kokoelmienhoidon ja logistiikan ohella suurta mielenkiintoa kohdistuu asiakaspalvelubotteihin ja -robotteihin. Kirjaston verkkopalveluissa ja sovelluksissa voi asiakasta neuvoa ja palvella keskustelubotti, fyysisessä kirjastotilassa liikkuva robotti voi paikantaa niteen ja johdattaa asiakkaan oikealle hyllylle, tulevaisuudessa myös noutaa sen asiakkaalle. Myös fyysiseen robottiin voidaan yhdistää keskusteluälykkyyttä, jolloin se voi vastata puheella asiakkaan kysymyksiin. 

Big datalla on merkittävä rooli koneoppimisen kehityksessä. Kun järjestelmiä voidaan opettaa suurilla datamäärillä, se tehostaa oppimista ja johtaa tarkempiin lopputuloksiin ja joustavampiin tekoälyjärjestelmiin. Kirjastojen kannattaa huomioida ja hyödyntää paremmin myös asiakkaiden omia älylaitteita palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä: niillä on helppoa tehdä pikakyselyitä ja anonyymisti käytettynä ne voisivat antaa paljon tietoa esimerkiksi asiakkaiden oleskelusta ja siihen liittyvästä ajankäytöstä kirjaston tiloissa.

Tähänastiset kokemukset osoittavat, että tekoäly ei niinkään korvaa ihmistä vaan tehostaa työtä, sujuvoittaa prosesseja ja tekee työstä mielekkäämpää tai vähemmän virhealtista.

Tekoälyyn ja robotiikkaan liittyy populaareja mielikuvia työpaikkojen katoamisesta automaation seurauksena. Työn painopiste voisi kuitenkin siirtyä rutiinitöistä asiakkaan kohtaamiseen, palvelujen kehittämiseen, kriittiseen ja luovaan ajatteluun, eettisiin linjauksiin ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Botit ja robotit voivat myös olla töissä ympäri vuorokauden.

Verkkopalvelujen analytiikalla parempaan käyttökokemukseen :: Lue lisää