Tieto ja johtaminen

Tietojohtamiselle ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kaikkiin tilanteisiin pätevää määritelmää. Tietojohtamisen synonyymeinä käytettyjä termejä ovat esimerkiksi tiedolla johtaminen, tietämyksen johtaminen ja tietämyksenhallinta.  Sen rinnakkaiskäsite on osaamisen johtaminen, jossa osaamisella tarkoitetaan organisaation ja sen henkilöstön kyvykkyyttä hyödyntää tietoa ja tuon kyvykkyyden kehittämistä.

Tietojohtaminen sanana sisältää kaksi asiaa: tieto ja johtaminen. Tieto on dataa, raportteja, tilastoja, arvoja, numeroita, arviointeja. Tieto ei ole vain organisaation, esimerkiksi kirjaston itsensä tuottamaa tietoa, vaan tietoa on ympärillämme kunta- ja valtio-organisaatiossa, sidosryhmissä sekä kirjaston henkilökunnalla. Esimerkiksi kirjastojärjestelmä tuottaa päivittäin täydentyvän määrän ja tietoa: lainojen, palautusten, uusintojen määrät, hankittu ja luetteloitu aineisto, tehdyt varaukset, etsityt nimekkeet ja niin edelleen.  

Keskeistä on ymmärtää ero tietohallinnon ja tietojohtamisen välillä. Edellisellä Suomessa viitataan käytännössä tietojenkäsittelyyn liittyviin tehtäviin. Tietojohtaminen (knowledge management) on laajempi termi, joka sisältää niin tietohallinnon huolehtiman datan hallinnan sen elinkaaren aikana, mutta myös menetelmät, joilla tiedosta luodaan uutta arvoa. Tietojohtaminen kattaa myös ääneen lausumatonta, tietovarastoihin tallentamatonta informaatiota käsittelevää toimintaa. Tietojohtaminen tarkastelee tietoa organisaation menestystekijänä sekä kehittää ratkaisuja tiedolla tapahtuvan toiminnan mahdollistamiseksi. Aiemmin tietojohtamisenkin painopiste on ollut tekniikassa, mutta viime vuosina painotus on siirtynyt johtamiseen, etenkin osaamisen johtamiseen ja organisaation älykkyyttä kasvattavaan toimintaan. 

Tietojohtaminen ei ole aina rationaalisesti ohjautuvaa toimintaa. Tiedon hyväksymiseen ja ymmärtämiseen sekä päätöksiin ja toimintaan vaikuttavat ihmisen omat asenteet, uskomukset, arvot, mielipiteet, ennakkokäsitykset, muistot ja asiatiedot eli erilaiset kokemuksen ja oppimisen kautta syntyneet ainekset. Työelämässä päätöksiin ja toimintaan vaikuttavat näiden lisäksi myös organisaation arvot ja tavoitteet. Käytännössä viisaus voi näyttäytyä myös intuitiivisena osaamisena, joka voi olla kehittämistyössä erittäin arvokasta.

Datasta tiedoksi :: Vaikuttavuus