Mitä ja miksi tilastoidaan?

Yleisten kirjastojen tilastoihin liittyen kirjastojen henkilökunnalta tulee paljon palautetta, ja se on hyvä! Kehittämisehdotusten kohdalla täytyy aina pysähtyä miettimään, mikä on tilastoinnin tarkoitus. Kehittämisehdotuksia perustellaan usein sillä, että asian eteen tehdään paljon työtä, ja se halutaan saada näkyväksi. Joskus halutaan vertailla ehdotetun tilastointikohteen mittarin avulla omaa kirjastoa toisiin kirjastoihin.

On hyvä, että kirjastoissa mitataan sitä, mihin resurssit käytetään. Sitä tietoa tarvitaan varmasti budjetin laadinnassa, sisäisten resurssien jaossa, uusien palvelujen suunnittelussa ja monessa muussa päätöksenteon tilanteessa. Mutta onko kirjastojen resurssien allokoinnin esittäminen valtakunnallisten tilastojen tarkoitus?

Valtakunnallinen yleisten kirjastojen tilastoryhmä kokoontui maaliskuun alkupuolella pohtimaan tilastoinnin kehittämistä. Otimme työn pohjaksi lain yleisistä kirjastoista (1492/2016). Tilastot ovat valtakunnallisesti väline, jolla seurataan kirjastolain toteutumista Suomessa. Kirjastolaki ja kirjastojen toiminta on Suomessa muuttunut paljon viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Kirjastot ovat muuttuneet kokoelmakeskeisistä lainaamoista asiakaskeskeisiksi mahdollistajiksi. Mutta tilastoissa korostuvat kokoelmat: hankinnat, kokoelmien määrä, lainat, poistot, kaukolainat, suomenkieliset, ruotsinkieliset, muunkieliset, lasten tietokirjat jne. Toisaalta juuri kokoelmatiedot on helppo tilastoida, koska tiedot saa useimmiten suoraan kirjastojärjestelmästä. Sen sijaan tapahtumien ja koulutusten luonteet, määrät, osallistujat, henkilökunnan koulutustasot ja erilaisten aukiolotuntien kirjo vaatii ponnisteluja. Varsinkin isoimmissa kaupungeissa tuskaillaan, miten tilastointi saadaan yhdenmukaiseksi ja luotettavaksi.

Jos unohdetaan hetkeksi kokoelmat, ja pohditaan kirjaston muita tehtäviä, millaisia mittareita kirjaston lakisääteisistä tehtävistä syntyisi?

6 § Yleisen kirjaston tehtävät

Yleisen kirjaston tehtävänä on:

1) tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin;
2) ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa;
3) edistää lukemista ja kirjallisuutta;
4) tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen lukutaitoon;
5) tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan;
6) edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua.

(…) Edellä 1 momentissa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö.

Jos haluat jakaa ajatuksesi kanssamme, laita ideasi maaliskuun 2020 aikana satu.ihanamaki(a)avi.fi tai kommentoi alla olevaan kenttään.

Teksti: kirjastotoimen ylitarkastaja Satu Ihanamäki

3 comments

  1. Tilaston käyttötarkoitus voisi myös näkyä datan valinnassa ja tunnuslukujen muodostamisessa. Siis että millä luvuilla viestitään kuntapäättäjille ja suurelle yleisölle. Paremmin kuin nyt. Tällä hetkellä tilastot ovat europerämaailmaa varten tehtyjä, tavallaan leikkaamisen työkalu.

    Tykkää

  2. Satun ja Mikan (Ihanamäki ja Mustikkamäki) avaus tässä on siis tärkeä ja olen työni takia (Hailuodon kunnankirjaston kirjastonhoitaja, toimipisteen ainoa, 80%-nen työntekijä (+20% kulttuurisihteerin tehtäviä = kokopäiväisyys kunnan palveluksessa). — . Tänäkin keväänä kirjastojen tekemät vuositilastomeemit ovat osa tätä muutosta. Minun mielestäni konkreettisin tunnusluku on lyhyt ja mielikuvan herättävä. Mittayksikköön ei kuulu ”vuosi” tai ”tuhat” tai ”miljoona”. Päivä ja tunti ovat konkreettisimmat. Ja tunnusluvussa, matemaattisesti ilmaistuna, merkitseviä numeroita saa olla mieluusti korkeintaan kaksi.

    Oma tunnuslukusuosikkini on suhde ”fyysiset käynnit vuodessa per aukiolotunnit vuodessa”. Keskimäärin ihmisten virta ulko-ovesta sisään kirjastoon tunnin aikana ja montako minuuttia keskimäärin on asiakaspalvelutehtävien välissä. Tämä havainnollistaa kirjaston käyntikerrat vertauskuvallisiksi yksittäisiksi palvelutehtäviksi hyvin vaikuttavasti.

    Tykkää

  3. Mitä vuositilastojemme tiedonkeruuseen tulee, niin olisi tärkeä päästä eroon yleisötapahtuma-rajauksesta. Kirjastoissa käydään rauhtoittumassa ja värkkäämässä ja tiloja varataan yksityisluonteiseen toimintaan. Esimerkiksi: Vaikka kotiseutuyhdistyksen kokouksia ja toimikuntia kokoontuisi kirjastoon useita kertoja viikossa, nykyinen tilastointitapa (tai ohjeistus) ei kata tätä toimintaa. Tämä haittaa myös sidosryhmien muodostumista, mikä puolestaan on aivan oleellisen välttämätöntä kun lähdemme yhteiskunnallistumaan reaching out -hengessä. – Tapahtumatilastoinnin muutokset 2018(?)ovat olleet ehdottoman tärkeitä toiminnan ohjaamisen ja todellisen toiminnan tilastoimiseksikin. — toinen kehittämiskohde on omatoimikirjastojen käytön tilastointi. On jääty laskemaan kirjastokorttia käyttäviä tiloihin kirjautujia, vaikka kaikkihan aavistavat – mutta eivät ole näkevinään – että teknisesti ottaen käyttösääntöjenvastaista yhdenkortillakirjastoontuloa tapahtuu. Ovilaskurit voi ohjelmoida seuraamaan omatoimikirjastokäyttöä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s