Aloitusseminaarista eväät jatkoon

Kirjastojen tietojohtamisen aloitusseminaari pidettiin 4.6.2019 Helsingissä. Paikalla ja etänä olivat edustettuina kaikki kirjastosektorit, ja lisäksi puhujat edustivat eri organisaatioita ja taustoja. Iltapäivällä pää oli jo niin täysi erilaisia ideoita, tarpeita, visioita ja pohdintoja, että ähky tuli. Nyt kävin uudestaan käsiksi päivän muistiinpanoihin, esityksiin ja palautteeseen. Verkostolle ainakin tuntuu olevan suuri tarve, jota palautteissa kuvattiin mm. näin:

  • Kokemusten jakaminen, verkostoituminen, hyvien käytäntöjen levittäminen.
  • Toivoisin verkostolta vinkkejä välineisiin ja työtapoihin – konkreettista tukea omaan johtamiseen.
  • Mitkä on ne ydintehtävät joihin todella tartutaan ja mitä kehitetään?
  • Päällimmäisenä mielessä: hyvä, että verkoston toiminta on käynnistynyt. Toivottavasti sen toiminta jatkuu monipuolisena ja aktiivisena. Siitä tietysti vastaavat verkoston jäsenet.
  • Verkostossa käsiteltäviä asioita voisivat olla ainakin datan visualisointityökalut ja niiden hyödyntäminen kirjastokontekstissa, ilmiöpohjainen ajattelu ja sen soveltaminen, case-esittelyt: miten tietojohtamisen keinoja on sovellettu kirjastoissa, miten tietojohtamisen välineistöä voitaisiin kehittää ja sovelluskohteita löytää lisää (voisiko olla esim. useamman kirjaston yhteinen kehittämisprojekti), miten madalletaan tietojohtamisen käyttöönoton kynnystä kirjastoissa, ja tietysti se kirjastotoiminnan vaikuttavuuden osoittaminen.

Suurempi hajonta tuli siitä, mihin kaikkeen tulisi syventyä. Vaikuttavuuden osoittaminen kuulostaa olevan keskeisin näkökohta. Mutta mitkä ilmiöt valitaan: osallisuus, ennaltaehkäisevä rooli, palvelukäyttäytymisen muutos jne. jne.? Miten ennakoida, mikä on tärkeää lähitulevaisuudessa? Käytämmekö dataa riittävän monipuolisesti? Entä tekniset ratkaisut: avoimet rajapinnat, tiedon louhinta, tekoäly?

  • Toivottavasti verkoston toiminnassa jatkossa voidaan huomioida myös metatieto ja sen potentiaali tietojohtamisessa. Kirjastoissakin olisi kyllä tarpeen tarkkailla sitä, miten eri aihepiirit ovat edustettuina kokoelmissa ja miten niitä käytetään, miten metatieto ja kokoelmista saatava muu tilastodata voisivat auttaa esim. aineiston sijoittelun suunnittelussa tai, yhdistettynä vaikka väestö- ja paikkatietoon, uusien toimipisteiden sijoittelussa.
  • Automaattisesti kirjastojärjestelmistä tuotettu data – ou jesh!

Toiveina toimintamuodoista kolmen kärkeen pääsivät

  • Webinaarit (25 ääntä)
  • Seminaarit (22 ääntä)
  • Työpajat (21 ääntä)

Toiminta-alustana eniten ääniä sai Teams (15) ja Facebook-ryhmä (10).

Päivän aikana esiin tulleiden kysymysten ja toiveiden parissa verkostolla ei ainakaan aiheet lopu heti kesken! Mutta vietetään ansaitut lomat, ja jatketaan syksyllä tästä. Kiitokset aktiivisesta osallistumisesta seminaariin ja kaunista kesää!

Lopuksi vielä lainaus eräästä palautteesta:

”Tietojohtamisesta täytyy tulla lisäarvoa. Sen täytyy tukea tavoitteiden saavuttamista. Se ei saa jäädä irralliseksi vaan täytyy tuntua ja olla välttämätöntä. Ei kannata rakentaa systeemejä, jotka jäävät käyttämättä.”

P.S. YAMK-tutkinnon suorittaja etsii opinnäytetyön aihetta tältä aihealueelta (esim. tietojohtaminen, strateginen uudistuminen, vaikuttavuustutkimus ja data-analytiikka). Yhteystiedot saa Satu Ihanamäeltä (@avi.fi).

Satu Ihanamäki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s